Naisten vapaaehtoinen asepalvelus – vinkit pakkaamiseen

21. kesäkuuta 2017

Eletään taas jännittäviä aikoja, sillä jälleen kerran uusi saapumiserä pohtii, mitä pakata mukaan inttiin. Oon keskustellut useamman ihmisen kaa ja huomannut, että vapaaehtoiset naiset pohtivat enemmän, mitä kaikkea sitä tarvitsee mukaan. Päätinpä tehdä jonkinmoisen listan naisille, mitä ottaa mukaan.

Alkuun kannattaa valmistautua olemaan kiinni kaksi tai kolme viikkoa. Aika vaihtelee hyvinkin paljon enkä ala pätemään, miten missäkin on milloinkin toimittu. Omalla kohdallani olin heti ensimmäiset kolme viikkoa kiinni ja olin siihen kovin tyytyväinen. Siinä ajassa kerkesi tottua uuteen elinympäristöön sekä unohtuneet tavarat pystyi läheiset tuomaan varuskuntaan, sillä ensimmäisenä viikonloppuna oli kotiväenpäivä.

Ensimmäisinä viikkoina ei kaikkea tarvitse ja omia tavaroita voi kasarmille tuoda pikkuhiljaa, kun huomaa, millaiset säilytysmahdollisuudet löytyy. Osa tavaroista voi olla toiselle täysin turhia, kun toisen elämän intissä saattaa pelastua sillä. Esimerkkinä itse jouduin teippaamaan urheiluteipillä jalkapohjani marsseille, mutta osa tupalaisistani eivät koko palveluksen aikana koskeneet urheiluteippiin.

Huomioikaa tätä listaa lukiessa, että kokemukset ja tarpeet on erilaisia jokaisella ihmisellä. Yritän jokaisessa kohdassa perustella, miksi itse koin tarpeelliseksi. Siitä voi päätellä, onko itsellä samalainen tarve.
SUKAT
Neuloin ittelle kahdet intinvihreät villasukat, joita loppujen lopuks käytin koko palveluksen. Olin onnistunut tekemään oikean mittasen varren niin, että sukka loppu just maiharin reunaan :-D

PAM (palveluksen aloittamismääräys), kela-kortti, rokotustodistus, lääkereseptit, ajokortti ja tilinumero.
– No, ilman PAM:ia et edes pääse julkisella kasarmille. Siinä on matkalippu sekä varuskunnassa PAM näytetään, että osataan neuvoa oikeaan suuntaan. Rokotuskortti ja omat tiedot tarvitaan tulotarkastuksessa, jossa tiedetään, mitä rokotuksia oot saanut. Tilinumero tarvitaan päivärahojen maksamiseen ja lääkereseptillä saat varuskuntasairaalasta tarvittavat lääkkeet.
Urheilurintsikoita ja omia alushousuja
– Jos ensimmäiset viikot menee gineksessä, on hyvä varautua pakkaamalla vähintään kahdeksi viikoksi alusvaatteita. Intti tarjoaa naisille miesten boxereita ja normaaleja sukkia ihan niin kuin miehillekin, mutta niitä ei ole pakko käyttää. Rintaliivejä tai urheilurintsikoita intti ei tarjoa, sillä se maksetaan päivärahassa sitten. Toisin sanoen mukaan kannattaa varata hyvä määrä istuvia rintsikoita ja alushousuja. Itselläni oli alkuaikoina kuudet eri urheilurintsikat, sillä hikoilun määrä oli aivan järjetön sekä fyysistä liikuntaa tuli tetsaamalla koko peruskoulutuskauden (8 ensimmäistä viikkoa). Meillä oli naisten vessassa pesukone, missä pystyttiin pitkinä kiinnioloina pesemään omia alusvaatteita. Tätä en kuitenkaan tiennyt ennen palvelukseen astumista, joten alusvaatteita oli koko palveluksen ajan reilu määrä kaapissa.
Omia sukkia
– Tämä on täysin mielipidekysymys. Puolustusvoimat tarjoaa viisi paria mustia sukkia, ja pyykinvaihto on noin kerran viikossa. Tää oli mun mielestä ällöttävää sekä halusin varmasti oman kokoisia sukkia (jalka 38), joten kävin ostamassa ison kasan mustia sukkia. Niillä menin koko palveluksen ja tyytyväinen oon päätökseen. Esimerkiksi kymmenen päivän taisteluharjoituksessa ei todellakaan olisi viisi paria intin sukkia riittänyt. Mukana tais tuolloin olla 20 paria omia sukkia jos sukat kastuis :-D
Uikkarit
– Päiväohjelmaan merkattua uintia meillä tais olla kahdesti haha eli ei tosiaan oma uimapuku ollut siltä kantilta tarpeellinen. Kainuun prikaatissa on kuitenkin uimahalli varuskunnan sisällä, joten käytiin useana iltana uimassa, kun vapaa-aika oli alkanut. Tällöin käytin omaa uimapukua. Kaartin jääkärirykmenttiin muuttaessa toin uimapuvun takaisin kotiin, sillä en tehnyt puvulla mitään. Eli toisin sanoen jos varuskunnassa on mahdollista uida vapaa-ajalla, kannattaa pohtia haluaako uida omalla, mutta muuten kyllä parista uimakerrasta selviytyy intin uimapuvulla!
"Pieni ensiapupakkaus"
– Tällä tarkoitan pientä meikkipussia tai vastaavaa, mihin on hyvä varata särkylääkettä, laastareita, rakkolaastareita, allergialääkettä, maitohappobakteereita ynnä muuta. Tän sisältö riippuu täysin ihmisestä. Itselläni se sisälsi vedenkestäviä laastareita, rakkolaastareita, buranaa, e-pillereitä, urheiluteippiä, kuumemittarin ja desifiointilappuja. Kuumemittaria lainas loppujen lopuks todella moni kaveri, sillä varuskuntasairaalaan ei haluttu mennä jos ei ollut pakko. Myös särkylääkettä saa varuskuntasairaalasta pyytämällä, mutta aina sinne ei ollut aikaa mennä lääkkeitä hakemaan niin oli hyvä varautua.
Hiusjuttuja (ponnarit, pinnit, harja, hiuslakka, kuivashampoo, hiusgeeli, shampoo, hoitoaine)
– Tästä oon nähnyt vaikka millaisia listoja. Oman palveluksen aikana en tarvinnut kuin kolme ponnaria ja hiuslakkaa. Pinnejä en käyttänyt, koska ne paino taistelukypärässä. Lisäksi mulla oli hiusharja, shampoo ja hoitoaine. Oon kuullut osan käyttävän hiusgeeliä, koska hiuslakka on kielletty. Tällaisissa tilanteissa tulee toimia ohjeiden mukaan. Osa johtajista ei välitä jos vauvahiukset pyörii siellä täällä, mutta osa varusmiesjohtajista vaatii, että jokainen hius on tiukalla letillä.
Hygieniatarvikkeet
– Hammasharja, -tahna, deodorantti, sheiveri, kasvorasva ja niin edelleen. Tämäkin on melko päivänselvä lista, mikä sisältää jokaisella omat juttunsa.
Tekemistä vapaa-ajalle
– Tätä ei pakosti ensimmäisillä viikoilla tarvitse, sillä vapaa-aikaa on melko vähän ja uuteen alueeseen tutustuminen pitää kiireisenä. Arjen muodostuessa on hyvä ottaa luettavaa, tabletti/läppäri latureineen, kuulokkeet ja vaikkapa joku pelikonsoli. Riippuu ihan ihmisestä, mitä tykkää tehä.
Omat urheiluvaatteet
– Tää liittyy myös vapaa-aikaan, eli jos haluaa ylläpitää omaa kuntoa, kannattaa hyvät ja istuvat urheiluvaatteet raahata kotoa kassulle. Omat lenkkarit tekee jo ihmeitä, sillä niitä saa käyttää myös liikuntakoulutuksessa. Jos tuvassa on ylimääräisiä kaappeja, on yksikön vääpeliltä mahdollista kysyä lupaa tupakaappiin, joten omia tavaroita ei tarvii väkinäisesti työntää omaan kaappiin. 
Lisävirtapankki ja taskulamppu
– Leirien pelastus. Jos on helppoa elää ilman puhelinta leireillä, ei lisävirtapankkia tarvii. Itse oon sen verran puhelinriippuvainen, että joka ilta soitin tai laitoin hyvää yötä -viestin kotia. Taskulamppu taas on ihan must syys- ja talvi-iltoina ja -öisin. Mahdollisimman tehokas lamppu niin sitä parempi. Otsalamppu oli kätevin, sillä sen kiinnitti taistelukypärään ja sitten oli kummatkin kädet vapaana. Pystytettiin aika monta telttaa ja valmisteltiin tykin ammuksia Rovajärven yössä ja ilman lamppua meistä ei ois ollu mihinkään.
Puukko tai taskuveitsi
– Tää on varmaan aselajista kiinni, sillä tykkimiehenä en puukkoa tarvinnut. Sellasen kyllä ostin, mutta ihan taskuveitsellä ois selvinnyt. Toisinaan joku kysy, että onko jollakin puukkoa, mutta harvoja hetkiä.
Muistiinpanovälineet ja kello
– Taistelija ei ole ikinä myöhässä, ei edes sekuntiakaan. Lisäksi jokaisella taistelijalla on muistiinpanovälineet. Alkuun on hyvä olla joku pikkuvihko ja kynä reisitaskussa, mutta jos johtajakoulutusta lähtee suorittamaan, on hyvä ostaa sotilaskodista gonapenaali, missä muistiinpanovälineet säilyy huomattavasti paremmin ja se sopii täydellisesti reisitaskuun!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti